Palokunnan synty
Heinäkuun 8 päivänä 1921 kokoontui paikkakunnan miehiä yhteiseen neuvonpitoon Etelä Lohjan Seuratalolle, tarkoituksena perustaa paikkakunnalle vapaaehtoinen palokunta. Kokouksen alullepanija oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja Peter Forsström.
"Pöytäkirja laadittu yleisessä kokouksessa Etelä-Lohjan Seuraintalolla heinäkuun 8 p:nä 1921, jonka Lohjan Kalkkitehdas oli kutsunut koolle, keskustelemaan ja päättämään vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta paikkakunnalle. Kokouksen osanotto oli runsaslukuinen ja avasi sen toimitusjohtaja P. Forsström, selostaen samalla vapaaehtoisen palokunnan tarpeellisuutta Etelä-Lohjalla.
1§
Puheenjohtajaksi kokous valitsi toimitusjohtaja P. Forsströmin ja kirjuriksi B. Nordblomin.
2§
Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin perustaa vapaaehtoinen palokunta".
Palokunnan nimi
Samassa kokouksessa valittiin komitea laatimaan palokunnan sääntöjä ja nimi palokunnalle. Heinäkuun 22. päivänä 1922 palokunta sai nimekseen "Virkbyn Vapaaehtoinen palokunta - Virkby Frivilliga brandkår" joka sai äänestyksessä 16 ääntä, palokunnan nykyinen nimi "Virkkalan Vapaaehtoinen Palokunta - Virkby Frivilliga Brandkår" tuli äänestyksessä yhdellä äänellä kolmanneksi.
Palokunta oli sääntöjen mukaan kaksikielinen.
Palokunta jaettiin viiteen komppaniaan maantieteellisesti, mikä oli tarkoituksen mukaista, mutta mikä ei koskaan toteutunut. Syynä tähän oli kaluston puute.
Hevoskyydistä autokuljetukseen
Aikaisemmin ostettavaksi päätetyt kärryillä oleva ruisku päätettiin sijoittaa Aug. Philin haltuun, koska palokunnalla ei ollut hevosta ja Philillä oli. Kärryjen vetäjinä kunnostautuivat Aug. Philin lisäksi myös J.V. Saarinen ja Paavo Ojanen, jotka lukemattomia kertoja vetivät kärryn palopaikalle.
1930-luvulla luovuttiin hevoskyydistä, sillä pöytäkirjan mukaan palopäällikkö J. Gröndahl lupautui viemään ruiskun palopaikalle autollaan.
Kesällä 1934 ostettiin palokuntaan ensimmäinen moottoriruisku Kulmala Oy:ltä ja käsirahana luovuttiin vanhasta ruiskusta. Ruiskua maksettiin vielä monta vuotta jälkeenpäin.
Lohjan kunnan palolautakunta kyseli V.P.K:lta, mikäli palokunta olisi valmis huolehtimaan kunnan palotoimesta 1935 alusta. Palokunta vastasi olevansa valmis työhön 7500 mk:n vuosimaksua vastaan. Palotoimi jäi edelleen Lohjan kauppalan hoidettavaksi edullisempana vaihtoehtona.
Uusi auto ja moottoriruisku
1950 palokunnalle ostettiin uusi moottoriruisku. 1952 ostettiin käytetty kuorma-auto Lohjan Sähkö Oy:ltä, joka kalustettiin paloautoksi. Vuosikymmenen alussa todettiin jo edellisellä vuosikymmenellä todettiin kauppias G.Philin tarjoamien tilojen ahtaus, joskin kalustoa oli pidetty ja huollettu ensiluokkaisesti. 15.2.1952 esitettiin ensimmäiset kuvat Virkkalan VPK:n palokuntatalosta. Tästä saikin johtokunta uuden ja ison urakan, joka johti lopulta tonttikauppojen kautta Palotalo Osakeyhtiön perustamiseen.
Palomies saa surmansa
Elokuun lopulla 1953 menetti työtehtäväänsä urheasti suorittanut Virkkalan VPK:n sammutusmies henkensä. Henkensä menetti, ankaran ukonilman sytytettyä Virkkalan suomalaisen kansakoulun, " sammutustyössä mukana ollut uskollinen palokuntalainen John Järvinen, velvollisuuttaan täyttäessään kotiseutunsa suojelemisessa".
Vuoden 1953 loppupuolella palokunta teki sammutussopimuksen kunnan kanssa.
Palotalo
Palotalo valmistui marraskuun alussa 1954 ja palokunnan johtokunnan kokouksesta löydettiin historialliset merkinnät "palokunta pääsi pitkän odotuksen ja monien haaveiden jälkeen oman katon alle 3.11.1954 klo 19.00". Tältä päivämäärältä löytyy ensimmäinen merkintä naisosastosta vaikkakin se virallisesti perustettiin seuraavana vuonna.
Kalustonhoitaja, uusi paloauto ja naisosasto
Tietäen velvollisuutensa ja lisäksi kun palokunnalla nyt oli omat tilat käytettävänä, alkoi johtokunta vakavissaan keskustella uuden ajanmukaisen paloauton hankkimisesta pystyäkseen paremmin täyttämään palosammutussopimuksen sille asettamia velvoituksia. Palokunta sai ensimmäisen palkatun palomiehensä, kalustonhoitaja/palotarkastaja Veikko Kallion, joka jatkoi uraansa Lohjan kunnalla, aina eläkepäiviin asti.
Uusi ja ajanmukainen Palometalli Oy:n koritehtaalla varusteltu, kultamitaleita näyttelyssä voittanut paloauto, otettiin käyttöön 3.9.1955.
Saman vuoden syksyllä perustettiin myös virallisesti naisosasto. Tätä päätöstä on sanottu palokunnan historian viisaimmaksi päätökseksi, sillä naisosasto on itseään säästämättä uurtanut aatteen eteen mahdollistaen nuorisotyön ja sammutusosaston toimille paremmat puitteet.
Saatuaan ensimmäisen tarkoitukseen rakennetun paloauton, alkoi Lohjan kunnan palotoimen kunniajuoksu. Ei aikaakaan kun kunnalla oli huomattavasti parempi ja runsaampi palokalusto, runsaslukuinen sekä hyvin oppinut palokuntalaisjoukko. Etumatka säilyi aina kuntien yhdistymiseen asti vuoteen 1996.
Lisää autojaLokakuun 10 päivänä 1959 palokunta sai käyttöön vanhan kuorma-auton rungolle tehdyn, Veljekset Kulmala Oy:n tehtailta valmistuneen vedenkuljetusauton. Pöytäkirjoista käy ilmi palokunnan halu kehittyä ja olla kansallisessa mittapuussa kärkijoukossa. Palokuntalaiset kouluttivat itseänsä ja hankkivat jatkuvasti uutta ajanmukaista kalustoa. Vuodelta 1966 löytyy merkintä maastopaloauton hankinnasta, joka varustettiin radiokalustolla, jollainen palokunnalla oli jo tukiasemineen.Virkkalan VPK:n toiminta muuttui vuosi vuodelta yhä ammattimaisemmaksi työksi. | . |
1970 - luku
Vuonna 1972 palokunta sai vanhalle Scania-Vabis vm -65 alustalle rakennetun paloauton, joka rakennettiin "uutta vastaavaksi". Ja hyvin Scania-Vabis palvelikin, sillä auto oli palokunnan käytössä vahingontorjuntayksikkönä vuoteen 1997. Saman vuoden aikana tuli palokunnan koulutusalaksi myös öljyntorjunta. Kalustonhoitajan palkkaaminen sekä tikasauton hankinta olivat esillä.
Vuonna 1973 kalustonhoitajaksi palkattiin Toivo Kotijoki, ja Lohjan kaupunki ehdotti hoitavansa ensilähdöt koko kunnan alueella, VPK:oiden toimiessa niin sanottuina kakkoslähdön palokuntina. Kuntalaisten onneksi jälkimmäiseen ei suostuttu, kunnan menot palotoimen osalta pysyivät tehokkaina ja alhaisina. Marraskuussa 1973 harkittiin jopa sairasauton ostamista palokunnalle, mutta ajatus hiipui.
Vuotta 1974 palokunta pitää niin sanottuna neuvotteluvuotena, sillä vuoden aikana kokoontui palokunta yhdessä palolautakunnanja muiden sopimuspalokuntien edustajien kanssa useasti, keskustellen ja tehden päätöksiä palotoimen kehittämisestä Lohjan kunnassa. Harjoituksissa Ventelässä 1980-luvulla
Vuonna 1975 tuli taas Lohjan kaupungin puolelta esitys Lohjan kunnan ja kaupungin palotoimien yhdistämisestä. Tulos oli sama kuin paria vuotta aikaisemmin.
1976 sorvattiin uutta sopimusta kunnan ja palokunnan välillä sekä palokunta otti käyttöönsä Palotalossa olleet, liikkuvalta poliisilta, vapautuneet tilat. Tiloihin rakennettiin sosiaali- ja saunatilat. Palokunnalle ostettiin asianmukainen, moottoriruiskulla varustettu, vene, silmälläpitäen loma-asukkaiden turvallisuutta. 20 hv:n moottori todettiin
pian liian pieneksi ja se vaihdettiin 55 hv:n moottoriksi.
1978 ostettiin uusi ensilähdön sammutusauto Scania-Vabis L 85 vm. 1974 ja allekirjoitettiin uusi sammutussopimus Lohjan kunnan kanssa.
1980 - luku
1980 ostettiin palokunnalle uusvanhalle alustalle rakennettu säiliöauto L 23 (joka myytiin 24 vuotta palvelleena edelleen hyötykäyttöön) ja vene vaihtui 90 hv:n moottorilla varustettuun paloveneeseen, joka on monipuolisesti varustettu.
Vuonna 1981 hankittiin ensimmäinen miehistön kuljetusauto MercedesBenz 508 joka oli 15 paikkainen, tunnuksella LK 27.
1983 Valmistui paloaseman laajennusosa johon saatiin yksi autopaikka lisää sekä luentotila ja keittiö. Vuosikymmen oli muutenkin palokunnan hallinnoimien tilojen osalta merkityksellinen, kun juhlasali menetettiin kirjaston laajennukseen.
Vanhoja kirjaston ja taloyhtiön tiloja saatiin toki tilalle kahden autopaikan verran.
Palokunnan vanha vahingontorjuntayksikkö vaihdettiin käytettyyn siirtolava-autoon Volvo F-6 vm.1980, veneeseen vaihdettiin tehokkaampi moottori Yamaha 140 hv. Palokunnan ajoneuvokalustoon saatiin lisäys vuonna 1993, kun Lohja Oy:n sementtitehdas siirtyi osaksi Partek oy, tämän seurauksena lopetettiin Lohja Oy TPK ja saimme palokunnan koko kaluston, mukaan lukien myös Scania-Vabis LS 85 -alustalle valmistetun sammutusauton. Tällä lahjoituksella tehdas halusi antaa yhden hyvän uutisen Virkkalan alueelle, lahjoituskirja pitää sisällään ehdon, että autoa ei saa myydä eikä sijoittaa uudelleen ilman lahjoittajan lupaa.
Eräs palokunnan toimintaan eniten vaikuttanut asia koettiin 1997 alusta Lohjan kunnan ja Lohjan kaupungin jälleen yhdistyessä, palokunta siirtyi toisen valmiusasteen palokunnaksi, seurauksena mm. yksikönjohtajista ensimmäisen vuoden aikana lopetti peräti seitsemän palokuntatoimintansa.
Miehistönkuljetusauto LK 27 vaihdettiin Toyota Hiace 4 wd, yhtenä perusteluna hankinnalle oli pienemmän auton tarve, jolloin esim. naisosasto pystyi autolla liikkumaan ilman kuorma-auton kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta.
2000-luku
Uusi vuosituhat toi suuria muutoksia palokuntamme toimintaan. Vuoden 2004 alusta alkaen palokuntamme teki palokuntasopimuksen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuksen myötä koettiin kaluston osalta toivottuja muutoksia, kun saimme vuonna 2004 uuden säiliöauton tunnuksella RLU633. Lisäksi vuonna 2006 pitkään palvellut miehistönkuljetusauto Toyta Hiace sai siirtyä sivuun, kun pelastuslaitos toimitti meille uuden miehistönkuljetusauton, Volkswagen Transporterin, tunnuksella RLU637. Vuonna 2009 saimme myös käyttöömme Espoossa aiemmin palvelleen sammutusauton tunnuksella RLU631.
Uuden kaluston myötä vanhasta kalustosta luovututtiin, osittain myös pelastuslaitoksen toivomuksesta. Tämä on osaltaan vaikeuttanut aktiivisen palokunnan toimintaa.